Jaksaa, jaksaa!

Viime aikoina olen ajatellut usein, että milloin 'kaikki tämä' päättyy. En todellakaan ole itsetuhoinen, vaan huomaan vain usein ajattelevani 'seuraavaa vaihetta' elämässäni.

Olen nyt tehnyt kaksi vuotta töitä omassa yrityksessä. Palkkaa olen maksanut muille, mutta itselleni en ole voinut. Joten en ole myöskään pysynyt velkajärjestelyn maksuohjelmassa. Firman tililtä olen maksanut pakolliset menot. Poissa työpaikalta olen koko aikana ollut 21 päivää. (Joka kerta ennen poissaoloa ja sen jälkeen tuplasti töitä).

Nyt on firmankin tili lähes nollilla ja laskuja vino pino. YEL, leasingit, vuokria, vakuutuksia....Kirjanpitäjän mukaan menee ihan hyvin. En kyllä tajua, miten voi paperilla näyttää hyvältä, mutta todellisuus on ihan toista.

Näyttää siltä että 'seuraava vaihe' vain lyykkääntyy eteenpäin. Yrityksen myyminen olisi mahdollista ehkä ensi vuonna. Saisin velat maksettua, mutta sitten olisin taas työtön. Joopa joo.

Lisäsuorituksia

Lindorffilta putkahti laskelma, jossa lukee että minulla on ollut vuosina 2010-2014 niin paljon 'lisääntyneitä tuloja', että pitää maksaa yli 8 tonnia lisäsuorituksia.

Pää räjähtää.