Vene keikkuu

Olin vähän laskeskellut, että tässä kuussa päästäisiin kiinni säännöllisistä elintavoista ja voitaisiin alkaa elämään niin, että kaikki olisi hallinnassa. Mutta ei. Miehen poika tuli hiihtolomalla käymään. Lainasin ystävältäni rahat lentolippuun (kun tiesin että maaliskuussa tulisi bonuksia). Kuukauden ruoka- ym. budjetti meni viikossa hissilippuihin, laina-auton bensoihin ja eväisiin. Mutta jälleennäkemisen riemu oli valtava ja loma kaikin puolin onnistunut, hetkeäkään en vaihtaisi (paitsi ehkä sen kun jäätiin autolla jumiin hankeen...). Sanoin että 'jotain on keksittävä, jos halutaan näitä tapaamisia jatkaa'. Mies sanoi: 'Keksin kyllä jotain'.

Paistaa se aurinko risukasaankin...miksei sitten Kaivariin!

Odottamisen olematon hilpeys

Mietin että milloin se alkoi, tämä olo että koko ajan odottaa jotain. Jotain tapahtuvaksi. Että tulisi joku ratkaisu. Kun ensimmäisen kerran otin yhteyytä velkaneuvojaan syksyllä 2008, sain varattua ajan tammikuulle 2009. Sitten odotin. Velkaneuvojalle vein sitten mahdollisimman tarkat tiedot veloista ja tuloista ja tilanneselvityksen. Sain oikein kehunkin järjestelmällisyydestä. Hän laskeskeli ja kyseli ja tuli siihen tulokseen, että yksi mahdollisuus voisi olla velkajärjestely. Muita mahdollisuuksia olisi hoitaa isoin laina ja antaa muiden mennä ulosottoon. En ollu odottanut ihan tätä. Epämääräisyyttä ja vaihtoehtoja kaikessa vaihtoehdottomuudessa. Luottotietoni olivat tuossa vaiheessa vielä kunnossa, ja näin niiden menettämisen jotenkin peikkona.

Jäin odottamaan...mitä? Luultavasti ihmettä. Lottovoittoa. Miehelle työpaikkaa. Että avaruusolennot nappaisivat minut ja veisivät ihmeelliselle planeetalle, missä ei ole lainkaan ongelmia. Että osaisin tehdä päätöksen haluanko hakea velkajärjestelyyn.

Huhtikuussa tein päätöksen. Paperit kasaan ja velkaneuvojalle. Hakemuksen täyttöä. En ollut tullut ajatelleeksi, että myös verottaja on velkoja, joten siinä oli vielä selvitettävää. Lopulta kaikki tiedot saatiin kasaan ja velkajärjestelyhakemus jätettyä kesällä. Ja jäin odottamaan.

Nyt odotan sitten että velkajärjestely varsinaisesti alkaa, eli alan maksamaan joka kuukausi velkojille 1112 euroa. Se tapahtunee huhtikuussa. Mitä sitten? Odotan velkajärjestelyn loppumista vuoden 2015 alkupuolelle.

Tarkistuksia

Täytyi vielä varmistaa yksi juttu: mitä jos mies saa töitä, ja pystyy näin ollen maksamaan vuokraa ja omaa elämistään, nouseeko silloin maksuvarani?
Velkaneuvojan mukaan ei nouse. Viiden vuoden 'kakku' on arvioitu tämänhetkisen tilanteen perusteella. Omat tienestini saavat olla tonnin arvioitua suuremmat vuodessa. Kaikki sen yli menevä tulo menee velkojen maksuun. Myös 'kohtuulliset asumiskustannukset' on määritelty maksuvaraa laskettaessa. Todellisuudessa voi sitten sinnitellä kalliimmassa tai asua vaikka teltassa, mutta asumista varten jätetäään 700 euroa.

Tänään ostin Lidlistä

Hollantilaista Edam juustoa 0.844 k g  4.21
virikehäkkikananmunia 8kpl 1.23
täysjyväspaghettia 0.99
jääsalaatti (ruukku) 0.99
pekonisuikaleita 1.99
paistijauhelihaa 500g 2.19
kananpojan fileepihvejä 4.49
Maukas näkkileipää 1.56
4 banaania 0.50
kurkku 1.17
parsakaali 1.29
1kg sipuleita 0.79
luumukirsikkatomaatteja 3x 250g 2.29
yhteensä 24.46 euroa.

Tällä pitäisi pärjätä aika pitkään, ja jotain perusjuttuja on ennestään kaapissa.  Suunnitelmissa on tehdä  quiche lorraineja pari kappaletta (pakkaseen), sipulikeittoa, hollantilainen hernekeitto, currykanaa, kanapiiras, pasta al pesto, leipää, uunibanaaneja, tortilla, indonesialaisia lihapullia ja parsakaaligratiini.

Todellisuus

Velkojen järjestelijältä tuli vihdoin (mielestäni kaiken pitäisi tapahtua heti) kirje, jossa listattiin kohdat jotka piti tarkistaa: veroprosentti, mahdolliset muutokset tulotasossa. Kyllä, kyllä, avopuolison tilanne on edelleen sama! Vastasin kysymyksiin mahdollisimman tarkasti , lähetin sähköpostilla liitteineen ja jäin taas odottelemaan.


Viime perjantaina tuo velkojeni järjestelijäksi määrätty asianajaja soitti. Maksuvaraa oli tarkistettu. Minulle velkaneuvoja oli ilmoittanut , että tulisin maksamaan 691 euroa kuussa. Tarkistettu summa oli 1900 euroa. Siinä oli mielestäni selkeä ero. 'Kuinka tämä voi olla mahdollista?' huusin puhelimeen. 'Velkaneuvoja on ilmeisesti puhunut koko ajan aivan PASKAA. Nettopalkkani on 2500. Siitä pois 1900 on 600. Miinus vuokra, ruoka jne.!' Asiaan oli tietysti luonnollinen selitys: oli otettu huomioon vuotuinen kokonaistuloni mutta ei avopuolison negatiivista maksuvaraa. 'Tämä ei voi mennä näin. Ennemmin anna kaiken mennä ulosottoon, silloin minulle jäisi sentään n. 1500...!' Asianajaja sanoi, että täytyy nyt tarkistaa tämä juttu. Jäin epätietoisuuden valtaan, enkä voinut keskittyä töihin. Kuinka voi kaikki heittää aivan häränpyllyä? Kuinka voi olla niin monta tulkintaa asioista? Oliko velkaneuvoja ihan pihalla?


Hetken kuluttua asianajaja soitti takaisin:' Joo, ei se tosiaan niin ole. Mutta maksuvara on kasvanut hieman, koska on otettu huomionn kokonaistulo. Laskettu maksuvara on 1112euroa kuussa.' 'Jaaha', sanoin ' siinäkin on vissi ero aikaisempaan informaatioon.' 'Asumiskuluihin on kiinnitetty huomiota', sanoi asianajaja.' Hyväksyttävät asumismenot kahdelta on 700 euroa kuussa. Sillä löytää kyllä kaksion Pohjois-Helsingistä. Mutta ehdotan hyväksyttäväksi 800 euroa'.


Koko viikonloppu meni mäihätessä miten selviydytään 388 eurolla kuussa (nettopalkka - vuokra - sähkö). Tietysti on lomarahat ja bonukset, pienet epäsäännölliset lisät, jotka nyt täytyisi säästää...