En ole kovin sitoutunut, koska kirjoitan epämiellyttävästä aiheesta, (se 'elämä'-osuus on kiva, ja pyrinkin aktiivisesti unohtamaan 'velkajärjestely'-puolen), jossa kestää vierailla vain ajoittain. En ole yleensäkään erityisen pitkäjännitteinen. Toisaalta jos olisin tarpeeksi intohimoinen voisin kirjoittaa vaikkapa selviytymisniksejä, linkkejä aihetta käsitteleviin uutisiin, kuten tällaiseen viime vuodelta:
Velallisen elinkustannusten osuutta velkajärjestelyssä tarkistetaan ensi vuoden alusta
Ja kaikenkaikkiaan marmatusta voisi olla varmaan enemmän.
Kylmäpäisyydellä tarkoitetaan sitä, että pitää kestää kaikenlainen palaute. Häiriköt ja mollaajat taitavat onneksi viihtyä paremmin keskustelupalstoilla, koska tänne ei ole eksynyt ketään (olen julkaissut kaikki kommentit).
Sopivan paljastava on aika vaikea olla, kun tuntuu että heti kun kertoo jotain itsestä niin kaikki tietää kaiken. Mutta ei ole kiinnostavaa lukea tarinaa ilman minkäänlaista viitekehystä. (Tuli tästä mieleen, että monesti ulkomaalaisia häiritsee se, että suomen kielessä sana 'hän' tarkoittaa miestä tai naista. 'Kuinka sitten voi tietää puhuuko joku miehestä vai naisesta?' Eläköön suomenkieli ja ainakin sitä myötä tasa-arvo). Sopivan varovainen on edelliselle käänteinen, ja jotenkin luontevaa.
Vaikeinta lienee olla vetävä persoona, varsinkin jos ei oikeasti halua esiintyä omana itsenään (joka siis luonnolliseti on vetävä persoona). Joskus olenkin fiktiivinen hahmo, erityisesti aamulla herätessä, mutta silmät vielä kiinni. Sitten hipsin lämpökerrastossa pissalle hyytävän kylmän kuistin poikki, astun näkkileivän muruun ja palaan todellisuuteen ja päätän kirjoittaa blogiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti