perjantai 21. joulukuuta 2018
Joulurauhaa
Palasin ulkomailta syyskuussa. Ensimmäiset pari kuukautta meni selvitellessä asioita. Sain myönteisen työvoimapoliittisen lausunnon normaalin käsittelyajan puitteissa. Koska lausunto lähetettiin suoraan kassalle, oletin että olin oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Ei todellakaan kannata olettaa! En nyt mene yksityiskohtiin, mutta väärinkäsityksen vuoksi meni 2kk ennen kuin sain mitään rahaa mistään, ja olin taas joutunut lainaamaan pikku summia kavereilta ja sukulaisilta.
Kolme kuukautta olin asunnottomana, tosin katto pään päällä, kun asuin ystäväni luona. Hänellä on suuri talo ja suurpiirteinen asenne, ja meillä oli mukavaakin. Koko ajan etsin asuntoa. Aina kun sopiva tuli eteen, tyssäsi asia luottotietoihin. Viimein tajusin soittaa kaupungille, jolle maksuhäiriö ei ole este, ja sattumoisin joku oli juuri perunut tulonsa mitä viehättävimpän pikku asuntoon, jota minulle sitten tarjottiin. Aivan mahtavaa!
Hain Kelalta vuokravakuutta (silloin pitää hakea perustoimeentulotukea, mikä tarkoittaa omaisuuden, tulojen ja pankkitilien selvittämistä). Aikataulu oli tiukka, mutta ystäväni lupasi lainata vakuusrahan jos Kelalta ei tulisi päätöstä ajoissa. Kun kerroin tämän kaupungille, sain lisäaikaa vakuuden maksamiselle, minkä lopulta Kela lupasi.
Ulosotostakin soitettiin jossain vaiheessa, kun olin ilmoittanut palanneeni. Tehtiin puhelimitse ulosottoselvitys. Nyt ei kyllä ole mistä ottaa. Lupasin palata asiaan, jos tilanteeni muuttuu.
Menin sitten aloittamaan osa-aikaisen hanttihomman, jossa olen varsinasella epämukavuusalueella. Tunteja on vähän, ja ne ovat pari kertaa viikossa keskellä päivää. Palkka on huono. Nykyinen asunto sijaitsee 12 km työpaikasta, julkisilla on hankala mennä ja auto hajosi juuri. Koska palkanmaksu viivästyi, viivästyi myös soviteltu päivärahani. Todella turhauttavaa. Haluaisin lopettaa mokoman 'työn', mutta karenssin pelossa en uskalla. Täytyy löytää tilalle jotain parempaa.
Mutta kaiken kaikkiaan olen tällä hetkellä helpottunut: on koti, vähän tuloa ja (tietenkin) suunnitelmia. Joulun aion ottaa rennosti.
Joulurauhaa kaikille!
Kolme kuukautta olin asunnottomana, tosin katto pään päällä, kun asuin ystäväni luona. Hänellä on suuri talo ja suurpiirteinen asenne, ja meillä oli mukavaakin. Koko ajan etsin asuntoa. Aina kun sopiva tuli eteen, tyssäsi asia luottotietoihin. Viimein tajusin soittaa kaupungille, jolle maksuhäiriö ei ole este, ja sattumoisin joku oli juuri perunut tulonsa mitä viehättävimpän pikku asuntoon, jota minulle sitten tarjottiin. Aivan mahtavaa!
Hain Kelalta vuokravakuutta (silloin pitää hakea perustoimeentulotukea, mikä tarkoittaa omaisuuden, tulojen ja pankkitilien selvittämistä). Aikataulu oli tiukka, mutta ystäväni lupasi lainata vakuusrahan jos Kelalta ei tulisi päätöstä ajoissa. Kun kerroin tämän kaupungille, sain lisäaikaa vakuuden maksamiselle, minkä lopulta Kela lupasi.
Ulosotostakin soitettiin jossain vaiheessa, kun olin ilmoittanut palanneeni. Tehtiin puhelimitse ulosottoselvitys. Nyt ei kyllä ole mistä ottaa. Lupasin palata asiaan, jos tilanteeni muuttuu.
Menin sitten aloittamaan osa-aikaisen hanttihomman, jossa olen varsinasella epämukavuusalueella. Tunteja on vähän, ja ne ovat pari kertaa viikossa keskellä päivää. Palkka on huono. Nykyinen asunto sijaitsee 12 km työpaikasta, julkisilla on hankala mennä ja auto hajosi juuri. Koska palkanmaksu viivästyi, viivästyi myös soviteltu päivärahani. Todella turhauttavaa. Haluaisin lopettaa mokoman 'työn', mutta karenssin pelossa en uskalla. Täytyy löytää tilalle jotain parempaa.
Mutta kaiken kaikkiaan olen tällä hetkellä helpottunut: on koti, vähän tuloa ja (tietenkin) suunnitelmia. Joulun aion ottaa rennosti.
Joulurauhaa kaikille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti