Minulle oli aivan uutta, että ihmiselle täytyy jäädä 413 euroa kuussa pakollisten asumiskustannusten jälkeen ( yksinasuvalle 492e/kk). Hieno juttu. Ei minulle aikoihin ole tuollaista rahaa jäänyt. Edellyttäen että mitään ikäviä rahaa vieviä yllätyksiä ei tapahdu, pystyn jopa säästämään jotain, ja menemään esim äkkilähtölomalle (esim. 250 e viikko Fuerteventuralla!)
Seis! Osaltaan juuri tällainen itsekeskeinen ja lyhytnäköinen ajattelu on saanut minut taloudellisiin vaikeuksiin. Tosiasiassa parempi säästää jokainen liikenevä penni sukan varteen ja sitten viiden vuoden kuluttua katsoa josko voisi alkaa viettämään 'normaalia' elämää. Viiden vuoden kuluttua minulla voisi olla säästössä esim. huimat 6000 euroa. Ai niin , pakkokin olla, koska tuo summa muuten jää takaajan maksettavaksi viiden vuoden kuluttua, ja sitähän en voi sallia. Todellisuudessa käytettävissäni on siis 313 e / kk.
Siis kuinka pärjätä tuolla summalla? Ruokaan menee satanen, bussilippuun 84 euroa. Jää vielä 129 euroa 'muuttuviin kustannuksiin'. Jos harrastuksista koituvat kustannukset jaetaan 12:lla, tulee n. 50 euroa. (fyysisen ja henkisen terveyden vuoksi harrastuksista ei voi luopua). Kampaaja 20 euroa (joka toinen kk). Jää 59. Vaatteet ja kengät,, muu...? Tähän asti olen selvinnyt n. 300 eurolla vuodessa, eli 25 e/kk. Jää vielä 34 euroa, eli esim. neljä kahdeksan euron viinipulloa?
Olen onnekas siinä suhteessa, että minulla on työsuhdepuhelin ja laajakaista, työterveydenhoito ja liiton maksama matkavakuutus. Mutta silti, täytyy kyllä viilata tuota budjettia...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti