Tajusin selitteleväni ystävälleni, miksi tarvitsen uusimman älypuhelimen: Minulla on luottamustehtäviä ja 'admin-hommia' ja kaikissa oma sähköpostiosoite, nettiin pitää päästä ja kaikki kalenterit pitää saada synkattua. Voin myös kuunnella internetradiota kuulokkeilla tai vuonna 1985 ostamieni stereoiden kautta (ei olla paljon elektoniikkaa ostettu tässä välillä!). Laitteella voin myös käyttää Skypeä, joka ei maksa mitään ekstraa kun on datapaketti ja wlan (aikaisemmalla 6 vuotta vanhalla työsuhdepuhelimella, joka veti kertakaikkiaan viimeisiään, jouduin soittamaan normaaleja puheluita, ja nehän aina tuppaavat venymään...) Laitteessa on myös loistava kamera, parempi kuin vanha pokkarini, joka vielä toimii, mutta on vain ajan kysymys milloin sekin kuukahtaa, jaa uuteen kameraan ei ole varaa. Ja kaikenlaisia hyödyllisiä sovelluksia tietysti on, kuten sport tracker, joka oikeasti lisää motivaaatiota ja hauskuutta liikuntaan (ja köyhänhän täytyy erityisesti huolehtia terveydestä).
Kaikki tuo pitää kyllä paikkansa, mutta sen lisäksi olen yksinkertaisesti poispilattu, koska aikoinaan työpaikassa oli uusimmat pelit ja vehkeet käytössä. Kuljen UFF:in kamppeissa ja tukka naapurin leikkaamana, äidin lahjoittamissa 'ei ihan mun tyylisissä' kumppareissa. Kyttään alennusruokia, luen kaverin vanhat naistenlehdet ja tihrustan vanhoilla silmälaseilla. Mutta älypuhelin pitää olla!
Itse asiassa, kun tarkemmin ajattelen, taitaa minussa olla jo ennen tuota työpaikkaa 'teknologiafriikkiyttä'. Olin aikoinaan suvusta, kaveripiiristä ja kollegoista ensimmäinen, jolla oli kännykkä, 'näppärän kokoinen' NMT. En ollut juppi vaan pikemminkin hippi, joten ostostani hämmästeltiin avoimesti. Silloinkin selittelin hankintaani vuolaasti, kehuen sen tuomia uusia ulottuvuuksia elämään. Ajoin ruosteisella Peugeotilla, asuin kimppakämpässä ja näytin variksenpelättimeltä. Mutta puhelin piti olla!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Niin sama homma. Itselläni se velkaantuminen on osittain juuri tästä johtuvaa... :( On pelit ja rensselit. Kaikki lainarahalla hankittua! Älä osta!! Koska jos ostat halvan, ei kamera edes oikeasti ole hyvä, ei mikään ole näppärää, akkukaan ei kestä ja olet laittanut rahan hukkaan. Myöhemmin sitten, jos sittenkään! Tsemppiä!
VastaaPoistaMe kävimme yksityisellä velkaneuvojalla ja kaikki seisoo. Ensin puheli ummet ja lammet kuinka hakemuksen vie heti kun toimitetaan kaikki liitteet. Toimitimme ne ja sanoi että perjantaina vei hakemuksen. Muutaman viikon päästä soittaa että teltä puuttuu yksi liite eli olikin vasta silloin sitä hakemusta katsomassa ja aikomassa toimittaa!
VastaaPoistaViimein sitten hakemus lähti yli 1½kk neuvonnan jälkeen matkaan ja n. 2kk kesti että tuli takaisin koska velkoja vastustaa. Velkaneuvoja sanoi että vastataan ja kirjoitti vastineen (velkojan vastustamislauselmassa oli asiavirheitä todella paljon!) johon olemme nyt odottaneet taas päätöstä yli 2kk. Hidasta on.
Paljon on paiskittu töitä, mitään ei ole ulosotossa (perinnässä yksi lasku jonka anttila siirsi perintään kun kuuli järjestelyhakemuksesta, kaikki erät kuitenkin oli maksettu siihen asti ajallaan!) ja nyt saadaan pari osaria pois kokonaan joten kuukausitasolla 200€ rahaa. Kortti on ollu miinuksella koko ajan, mutta nyt kahden työn tulokset näkyy ja mukavat lomarahat tasaa tuon kortin ylityksen ja sen jälkeen kortti pois.
Tuntuu että sama olisi keskeyttää koko hakemuse (en edes tiedä voiko niin tehdä) ja antaa olla. Sinnitellään taas jotenkuten että saadaan joku velka taas pois.
Kaikkea hyvää sinulle elämään! palailen mielenkiinnolla lukemaan mitä sinulle kuuluu ja miten asiat etenee. Hidasta tänä kaikenkaikkiaan on.
Anonyymi, niinpä, hitaalta kuulostaa. Mietin itsekin aikoinaan, että kuinkahan paljon velkaneuvojalla mahtaa olla asiakkaita, ja ovatko minun asiani aina siellä pohjimmaisena. Ajattelin, että velkaneuvojakin on vain ihminen, eikä voi muistaa esim. kertoa kaikkia asioita (Itsellänikin viivästyi 3kk hakemuksen laittaminen, kun muistui mieleen, että ai niin verovelat täytyy liittää myös siihen). Minunkin hakemustani vastusti kaksi velkojaa ponnekkaasti, mikä tietysti pidensi prosessia. Toisen vastustuskirjelmä oli suorastaa loukkaava, ja myös sisälsi asiavirheitä. Turhauttavaa on - tsemppiä teillekin!
VastaaPoistaTänään se tuli... PÄÄTÖS velkajärjestelyn aloittamisesta.
VastaaPoistaOlin helpottunut, itkuinen, häpeissäni. Itkin monta tuntia. Sitten piti soittaa velkaneuvojalle; mitä tämä nyt sitten tarkoittaa? Mulla n rahaa xxx määrä tilillä, laskut ja lainat on huhtikuun osalta selvät. Pitäisi ostaa itselle kengät ja lapselle lääkkeitä, voinko mä käyttää tililtä rahaa ja minkä verran.
Pitääkö mun säästää nyt huhtikuussa tulleista rahoista tietty summa (tuli lomarahat niin jäi vähän enemmän) vai toukokuusta. Ystävällinen setä kertoi juurta jaksain ja lopuksi onnitteli. Jospa tästä toipumaan ja elämää eteenpäin kun on yksi huoli vähempänä... kait. Epäselvä pitkä kirjelmä jonka tosiaan luin alusta loppuun ja sitten siellä toiseksi viimeisellä sivulla se ratkaisu. Ja siltikin niin monta epäselvää asiaa vielä.
Onnittelut minultakin, Anonyymi! Velkajärjestely on mahdollisuus, ja tiukkaa tekee aikansa - mutta lyhyemmän ajan kuin että jos kaikki menisi ulosottoon. Ymmärrän tunteesi. Tsemppiä kovasti!
VastaaPoista